Kierrätyspalvelujen saavutettavuutta kehittämässä Ranualla
Napapiirin Residuum lähti yhdessä Veloopin kanssa kehittämään kierrätysasemien saavutettavuutta ja palvelutasoa. Yhteistyössä saatiin myös uusia ideoita toimintojen laajempaan kehittämiseen.
Kolmen kunnan alueella toimiminen on kunnalliselle jätehuoltoyhtiölle Napapiirin Residuumille arkipäivää. Heillä nähtiin tarvetta parantaa kotitalousasiakkaiden palvelutarjontaa ja saavutettavuutta Pellon ja Ranuan kierrätysasemilla.
– Haasteenahan on aina ollut asemien aukioloajat ja kuinka ylläpitää asemaa auki pidempään kustannustehokkaasti. Aikaisemmin meillä on ollut esimerkiksi Ranuan kierrätysasema vain muutaman päivän viikossa auki ja nyt haluttiin parannusta siihen, Residuumin kehitys- ja laatuinsinööri Tuomas Rytilahti summaa ongelman ytimen.
Itsepalveluasemien käyttö on lisääntynyt jätehuollon alalla ja myös Residuumilla tämä vaihtoehto haluttiin ottaa tarkasteluun. Potentiaalisia yhteistyökumppaneita kartoitettaessa Veloop nousi esille etenkin sen tarjoaman valvontapalvelun ansiosta. Eduksi katsottiin myös kokonaisvaltainen tietämys ja kokemus jätehuollon ja rakennuttamisen tehtävistä.
– Heillä oli myös hyvät referenssit tästä meidän naapuritonteilta niin sanotusti ja he olivat toimineet sekä isojen että pienten alan toimijoiden kanssa.
Yhteistyöllä ratkaisuja tulevaisuuteen
Yhteistyö kierrätysasemien kehittämiseksi potkaistiin käyntiin määrittelyvaiheen kautta. Jo alkuvaiheessa se päätettiin laajentaa koskemaan yksittäisen kierrätysaseman sijaan koko organisaation toiminnan kehittämistä. Määrittelyn tavoitteena oli muodostaa yhteinen näkemys kehityssuunnista ja siitä, mihin suuntaan nykyistä toimintaa kannattaisi kehittää.
Ranuan kierrätysaseman uudistaminen konkretisoitui määrittelyvaiheen myötä ja se päätettiin uudistaa itsepalveluasemaksi hyödyntäen olemassa olevaa infrastruktuuria. Tällaisista muutostöistä Veloopilla oli aiempaa kokemusta ja tähän kokemukseen myös Residuumilla luotettiin, vaikka vanhan infrastruktuurin muuttaminen loi heti haastetta.
– Kun vanhaa infraa muutettiin, piti kokonaisuus ottaa eri tavalla huomioon kuin uutta luodessa. Meidän näkökulmastamme projekti eteni kuitenkin todella kivuttomasti, Rytilahti toteaa.
Vanhan kierrätysaseman muuttaminen itsepalveluasemaksi olemassa olevaa infraa ja rakenteita hyödyntämällä tarkoitti käytännössä sitä, että alueelle asennettiin uutta tekniikkaa.
– Paikalle asennettiin esimerkiksi kameroita, kaiuttimia, puomeja ja huoltoportti, sekä etenkin alueen opastukseen tehtiin merkittäviä parannuksia. Lavapaikoille asennettiin teräsrakenteet kylttejä varten ja muitakin kyltityksiä lisättiin helpottamaan asiakkaiden toimimista alueella. Lisäksi aluevalaistusta ei ollut aiemmin ja tämä toteuttiin myös uudistuksen yhteydessä, Veloopin rakennuttaja Jarkko Saaranen kertoo.
Vanhan uudistaminen tarkoitti myös sitä, että Residuumilta osallistuttiin aktiivisesti hankkeen etenemiseen mukaan.
”Meille säästöjä tulee periaatteessa jo siitä, että tässä on se kokonaisvaltainen tietämys siellä taustalla, mikä mahdollistaa skaalautuvuuden nyt ja tulevaisuudessa.”
– Saimme Veloopilta tilaa tehdä omat ratkaisumme ja päätöksemme, ja tavallaan edetä niiden mukaisesti. Heiltä ymmärrettiin se, miksi me tehdään joitain asioita eri tavalla. Vaikka jotkin näkökulmat poikkesivatkin toisistaan, niin saimme heiltä aina tukea päätöksenteossa.
Joustavuus ja asioiden keskinäinen pallottelu olivatkin asioita, jotka korostuivat hankkeessa ja tekivät Rytilahden mukaan yhteistyöstä todella helppoa. Hanke myös korosti Residuumin oman organisaation sisäistä yhteistyötä.
Veloopilla osattiin arvioida ratkaisujen keskinäisiä vaikutuksia toisiinsa. Lisäksi Veloopin ehdottamat integraatio- ja järjestelmätarpeet olivat selkeästi perusteltuja. Kaiken tämän koettiin vaikuttavan suoraan koko hankkeen kustannuksiin.
– Meille säästöjä tulee periaatteessa jo siitä, että tässä on se kokonaisvaltainen tietämys siellä taustalla, mikä mahdollistaa skaalautuvuuden nyt ja tulevaisuudessa.
Määrittelyvaiheessa esiin nousi monia ideoita ja näkökulmia Residuumin toiminnan kokonaisvaltaiseen kehittymiseen.
– Heiltä tuli ajatus siitä, mitä jos Rovaniemellä olisi toinenkin asema? Tällaista emme olleet aiemmin omassa mielessämme pyörittäneet ollenkaan, Rytilahti valaisee.
Sujuvampaa asiointia kaikille kuntalaisille
Haastatteluhetkellä Ranuan uudistettu kierrätysasema oli vielä loppusilauksia vaille valmiina, minkä vuoksi Residuumilla ei oltu vielä konkreettisesti päästy kokemaan uudistuksen tuomia muutoksia asiakasrajapinnassa. Rytilahti kuitenkin odotti toiveikkaana kuntalaisten arvostavan sen mahdollistamaa palvelutason nostoa.
– Toivomme, että asiakkaat näkevät aseman yksinkertaisuuden, johon ollaan pyritty. Olemme Veloopin kanssa nähneet yhdessä paljon vaivaa sen eteen, että asema saadaan mahdollisimman selkeäksi. Meille ykkösjuttu on kuitenkin se, että asiakkaat kokevat, että asemalla asiointi on mukavaa, helppoa ja turvallista.
Napapiirin Residuumilla aiotaan ensi alkuun tarkastella itsepalvelukonseptin toimivuutta Ranualla, ja jos se koetaan toimivaksi, on uudistuksia mahdollisesti tiedossa myös muualla Residuumin toimialueella.
– Ranuan toteutuksesta voidaan jatkossa varmasti hyödyntää etenkin asiointiprosessia ja teknisiä ratkaisuja. Osittain infraratkaisut on sovitettu nimenomaan Ranuan kohteeseen, mutta sieltäkin löytyy vähintäänkin yksityiskohtia ja periaatteellisia ratkaisuja, joita voidaan hyödyntää tulevissakin kohteissa, Veloopin Saaranen päättää.
Fakta:
Projekti tiivistettynä
Napapiirin Residuum on kunnallinen jätehuoltoyhtiö, joka tarjoaa jätehuollon palvelutehtäviä Rovaniemen, Ranuan ja Pellon kuntien alueella.
Tavoitteena oli Ranuan kierrätysaseman saavutettavuutta, palvelutasoa ja aukioloaikoja kustannustehokkaasti.
Nykyinen kierrätysasema uudistettiin itsepalveluasemaksi olemassa olevaa infrastruktuuria hyödyntäen.
Veloop vastasi kokonaisuuden suunnittelun ja teknisten ratkaisujen tukemisesta tiiviissä yhteistyössä Napapiirin Residuumin kanssa.
